Maalämpö ja käyttökokemuksia

Tälle sivulle on koottu kokemuksia Thermian Diplomat Optimum G3 (10kW) Lämpöpumpusta. Päivitetty 2.1.2021

Sisällysluettelo:

  • Esipuhe
  • Postaukset blogin puolella
  • Energiankulutuslukemia
  • Kustannuslaskelma ja kuolletus
  • Käyttökokemuksia

Esipuhe:

Enpä tiedä onko tuo Maalämpö nyt ihan täysin oikea termi, muistan lukeneeni, että lämmön tuottaa varsinaisesti lämpöpumppu ja lämmön lähteenä voi olla joko keruupiirit maassa, vedessä tai porattuna kallioon. Onko sitten oikea termi miedän kohteessa Kalliolämpö? Nooh anyway, suurinosa väestöstä kuitenkin tällä hetkellä käyttää termiä Maalämpö, joten mennään sillä.

Meille maalämpö tuli korvaamaan ostamassamme talossa olleen öljylämmityksen. Aiempi öljykattila oli vuodelta 1984 (eli vuoden vanhmepi kuin allekirjoittanut), ja poltin n.10v uudempi. Säiliö oli rakennettu taloon sisälle samoihin aikoihin kun öljykattila oli vaihdettu (v.1984). Omasta mielestäni kattilalla oltaisiin voitu vielä mennä n.5vuotta, mikäli olisi ollut pakko, joka tapauksessa vaihto olisi ollut lähitulevaisuudessa edessä. Lämmitysöljyn kallis hinta suhteessa sähköön sai päätöksen lämmitystavan vaihtamisesta ilman kokeilematta yhtään lämmitysjaksoa uudessa talossa kohtuu helpoksi. Eli päädyimme kesän aikana jumppaamaan öljylämmitysvehkeet ulos talosta ja valmistelamaan taloa maalämmölle. Maalämpöpumppu hörähti käyntiin kauniina syysperjantaina (13.9.2013) n.12:00 ja käyttövesi oli kuumaa jo 30min jälkeen.

Mitä se maalämpö maksaa? Kaivon poraaminen maksoi n.38,87€/metri (laskutettu 200metriä, yhteensä 230m kaivoista). Itse pumppu ja sen asennus (kaikkine ylimääräisineen putkitöineen, kuten yläkerran termostaattien vaihto, vanhan lämpölinjan putken hitsaus ja päiden tulppaaminen sieltä täältä, pihan aukikaivaminen kaivurilla keruuputkia varten, maakylmävaraus, puskurivaraaja, ylimääräinen shunttaus ja ohjaus + työt tähän liittyen, lattialämmitysjärjestelmän liittäminen ja ilmaaminen) 17 226,33€ (loppulaskua odotellessa). Urakan alkuperäinen kokonaishinta oli 25100€, mutta sen jälkeen kaivuusta otettiin vain aukikaivaminen, eikä urakoitsijan tarvinnut jäädä pihalle paukuttelemaan henkseleitä ja odottamaan täyttöä, sähkömiestä ei käytetty lainkaan vaan sähkötyöt tehtiin omasta takaa, myöskin maalämpökalusto vaihtui matkan varrella kevyempään varusteluun (ylimääräinen varaaja jäi pois, eli. Thermian Duo-malli vaihtui yksittäiseen pönttöön). Toki putkitöissä meni pitempään (3päivää 2miestä) ja materiaalia meni, kaivo oli 30m syvempi jne… joten tuo kaupan loppusumma on aiemmin sovittu 1.

Urakoitsijana meillä toimi Saariston Kaivonporaus, jonka toiminnasta ei ole mitään pahaa sanottavaa (eikä tästä blogista ole saatu yhtään alennusta töihin liittyen, valitettavasti. Joten kaikki kehut ovat puhtaasti omia mielipiteitä ilman kaupallisia vaikutteita). Pojat hoitivat hommansa niinkuin sovittiin, joustavuutta riitti yllinkyllin ja työn jälki teknisessä tilassa oli esimerkillisen ammattimaista (jota ei voi sanoa kaikista nykymaailman urakoitsijoista). Ammattitaidon lisäksi, kaverit olivat kaikki hyvin mukavia, joiden kanssa juttu ja työt luistivat 🙂

Blogin puolella olevat Maalämpökirjoitukset:

Energiankulutuslukemia:

2014 – Oman kulutusmittarin asentaminen MLP:hen:

Wuhuu! 15.1.2014 kytkettiin MLP:lle oma kWh mittari, jossa on ulostulo ulkoiselle mittaukselle (800imp/kWh). Appiukko muita kytkentöjä tehtyään totesi tänään (6.2.2014), että kytkin sen ulkoisen kWh mittarin siihen sun eOhjaimeen ja yhteen niistä pulssisisääntuloista. Itse hieman ihmettelin että vai niin, ja kurkattuamme itse eOhjaimen näyttölaitetta, niin MLP:n kWh-mittari antoi pulsseja vedenkulutuksen mittaukseen… Tähän tehtiin pari hienosäätöä ja nyt tuo kWh-mittari on kiinni eOhjaimen kaukolämmön energianmittauksessa. Tosin pulssitaajutta jouduttiin korjamaan, siten että eOhjaimessa jokainen 800 000 pulssi on yksi MkWh, muutoin (800 pulsilla) näyttölaitteen skaala olisi ollut päin mäntyjä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että nyt voi seurata eOhjaimen näyttöpaneelista ”kaukolämmön kulutuksen” alta MLP:n sähkönkulutusta!

mlpkappyra_v2


*MLP oman mittarin näytöllä olevaan lukemaan ei voi luottaa, koska mittarin näyttö jumittuu välillä. Näin on käynyt useasti vuoden aikana. Mittari antaa kuitenkin ulos pulssilähdöstä tietoa sähkönkulutuksesta, joten alla käyrä siitä miten MLP on sähköä oikeasti kuluttanut. Poistin yksittäiset mittarin näytöltä luetut lukemat edellä mainitusta syystä

2014 – 2017: Vuosittaiset kulutuslukemat ja käyttötunnit (Päivitetty 5.1.2018):

MLP:n kulutus (kWh) per kuukausi vuosina 2014-2017
MLP:n käyttötunnit lämitykseen 2014-2017
MLP:n käyttötunnit käyttöveden tekemiseen

Kustannuslaskelmia ja kuolletus:

Alkukustannus 25 100,00 €
Kotitalousvähennys (2013)-4 600 €
Öljylämmitys olisi maksanut (huomioiden MLP:n sähkö)    2013-805 €
Öljylämmitys olisi maksanut (huomioiden MLP:n sähkö)    2014-3 220 €
Öljylämmitys olisi maksanut (huomioiden MLP:n sähkö)    2015-2 400 €
Öljylämmitys olisi maksanut (huomioiden MLP:n sähkö)    2016-2 895 €
Öljylämmitys olisi maksanut (huomioiden MLP:n sähkö)    2017-3 156 €
Öljylämmitys olisi maksanut (huomioiden MLP:n sähkö) 2018-2 915 €
Öljylämmitys olisi maksanut (huomioiden MLP:n sähkö) 2019-3 452 €
Öljylämmitys olisi maksanut (huomioiden MLP:n sähkö) 2020-2 898 €
Juna kääntyi 2020 Kesällä, nyt öljyyn nähden kaikki on tuottoa  1232,00 €

Kuten taisin tässä aiemmin jo mainita, niin öljylämmitys oli myös jo tiensä päässä ja olisi tarvinnut saneerata joka tapauksessa. Alustava kustannusarvio olisi ollut n.5000-6000€ (Poltin (esim. Oilon), yhdistelmäkattila (JÄSPI) ja jonkin verran putkiosia ja työtä. Jos huomioi tämän pakollisen menoerän olisi MLP:n alkukustannuksen kuolettaminen jo melkein takana 🙂

Käyttökokemuksia:

13.9.2013 (Perjantai): Maalämpöpumppu lähti käyntiin n.klo 12:00. Käyttövesi saavutti 47 asteen lämpötilan n.30min:ssa. Lämmitysjärjestelmässä on vielä muutama loppuasennus tekemättä (Thermia Online, Logiikkapiiri toisen shuntin ohjaamiselle, erillisen shuntin ohjaimen asennus ja käyttöönotto, sekä käytönopastus). Tänään illalla oli tietenkin pakko käydä näpräämässä pumppua ja testata, että lämmittääkö se taloa, nostin huonelämpötilan 23asteeseen ja nostin lämmityksen aloittamisen ulkolämpötilan 17->18asteeseen, jotta lämmitys lähti päälle (ulkona tuolloin 14 astetta, muistaakseni ohjekirjassa sanottiin, että pumppu käyttää 3asteen toleranssia säädetystä aloitusarvosta, ennen lämmityksen aloittamista). Ja kyllähän se lähti, patterit lähtivät lämpiämään (tosin kierrossa oli vielä ilmaa, parin ilmauskerran jälkeenkin). Perjantain aikana kävin täyttämässä lämmityspiiriä pariin otteeseen (paine n.0,75bar) ja ilmaamassa pattereita, oli vielä havaittavissa paikottaisia ilmataskuja, jotka litisivät kierrossa perjantain ilmausten jälkeenkin. Aamulla kun herättiin ja käveltiin alas katsomaan sisälämpötilaa, näytti mittari tasan 23,1astetta, eli aikas hyvin pumpun ohjauslogiikka on rakennettu. Luin illalla myös kaikki ohjekirjat läpi, mikä siinä on että ohjekirjat eivät ole ohjekirjoja vaan selostuksia laitteen toiminnallisuudesta, missään ei kerrota, että miten säädän menoveden lämpötilaa, mitä tarkoittaa +5 säätö lämpökäyrässä, miten säädetään käyttöveden lämpötilaa, jne… Ohjekirjat ovat lähinnä listauksia laitteen valikoista ja valikossa olevista elementeistä, eikä sitä mitä se käytännössä tarkoittaa tai mitä sillä tehdään.

14.9.2013 (Lauantai): Säädin sisälämpötilan 21asteeseen ja laskin lämmityksenaloittamisen lämpötilan takaisin 17asteeseen.

15.9.2013 (Sunnuntai): Säädin sisälämpötilan 20asteeseen. Laskin myös pumpun teoreettisia kulutuksia, sillä meillä on käytössä Enston eOhjain, joka näyttää talon hetkellistä kulutusta. Yleensä kun MLP:n kompressori käy, nousee hetkellinen kulutus n.3,5 – 4,8 kWh (talon ”tyhjäkäynti” n.0,3-08 riippuen valaistuksesta yms..), kompura tuntuu kävyän aamulla, illalla, kerran päivällä sekä satunnaisesti yöllä, käyntijakson pituus on mielestäni n.10-20min. Tästä laskien olisi päivän kulutus tälläisenä lämpimänä syysvuorokautena n.5kWh => 50cent. Tarkoitus on saada erillinen energian kulutuksen mittaus (MLP:n osalta), jotta tuota kulutusta pystyy mittaamaan ja arkistoimaan paremmin.

17.9.2013 (Tiistai): Maalämpöpumppu on nyt otettu virallisesti käyttön, loput shunttimoottorit asennettu ja lattioissa kiertää vesi. Seuraavaksi toivon mukaan saadan elellä vuosia ilman ongelmia 🙂 ThermiaOnlinen asennuksen loppuunvienti on vielä edessä, kunhan saadaan taloon nettiyhteys.

04.10.2013 (Perjantai): Nettiyhteys tuli taloon jo n. viikko sitten ja tässä odotellaan ThermiaOnlinen taikojen tapahtumista, pitäisi toki kytkeä onlinelaatikkokin kiinni verkkoon, mutta oletan että saan jonkin sortin tunnukset merkkinä onlinen aktivoinnista. Maalämpö on muuten toiminut loistavasti, täytyykin pistää jotain tilastoa aiheesta jossain vaiheessa. Ongelmana on, ettei minulla ole erillistä energianmittausta MLP:lle.

15.1.2014 (Keskiviikko): Maalämpöpumpulle saatiin asennettua oma kWh-mittarinsa. Mittarin tilasin saksasta (postikuluineen) ja se maksoi 55€ (vs. suomesta josta noiden lähtöhinnat tuntuvat olevan 190€). Eli nyt pystyy seuraamaan pelkän maalämpöpumpun sähkönkulutusta. Maalämpöpumpustamme sen verran, että joko asetukset ovat hieman pielessä tai mitoitus on sille tehty hieman väärin, sillä nyt kun ulkona on ollut -15astetta kolme päivää peräkkäin on eilisestä alkaen MLP innostunut käyttämään sähkövastuksia lisälämmönlähteenä, joka tarkoittaa n.20kWh enemmän / vrk sähkönkulutuksessa (n.2€/vrk). Tuosta ei sinänsä kerry paljoa rahallista menetystä, mutta syö ikävästi MLP:n kuolettamista, jos tuosta tulee 50-100€ vuodessa enemmän sähkölaskua. Thermia Onlinea ei ole myöskään vielä saatu kytkettyä, joten pitää soittaa Jimmylle ja kysellä noiden asetusten ja Onlinen perään.

19.1.2014 (Sunnuntai): Sähköä on nyt mennyt n.90kWh/vrk (viimeisen 5 päivän aikana, jolloin on ollut tuo -10 – -17astetta pakkasta). Eli pumppu käyttää jonkin verran lisälämpöä vaikka ulkona ei ole tuon kylmempää. Tein hieman säätöjä pumppuun: minimikäyntitauko 20min -> 10min, lämpökäyrää alaspäin ja kiertovesipumppu nopeammalle, katsotaan mitä tämä tekee sähkönkulutukselle (todennäköisesti laskee, kun lämpökäyrä meni alaspäin). Mutta suurin ongelma on se, että käyrällä 38astetta, meillä on sisällä n.18astetta, joka on kohtuu kylmä. Eli pumppu ei pysty ylläpitämään patteriverkon tarvitsemaa lämmintä vettä riittävän lämpimänä ilman sähkövastuksia kun ulkona pakkanen laskee alle -10 asteen.

08.03.2014 (Lauantai): Tuota patteritilannetta on nyt tullut pohdittua jonkin verran, ja käytännössä tilanne on se, ettei nykyisten pattereiden pinta-ala/teho riitä talon pitämiseen lämpimänä MLP:n tuottamalla vedellä, eli patterit tarvitsisivat yli 60asteista vettä kovilla pakkasilla, jotta ne pitäisivät talon riittävän lämpimänä. 

Taloa kun tässä on tullut sorkittua, niin huomaa, että alkuperäinen lämmitystapa on ollut ns. Koksi, jolla on lämmitetty jotain kattilaa, josta taloa on lämmitetty vedellä alusta alkaen. Oma veikkaukseni on, että tuolloin patteripinta-ala on ollut huomattavasti suurempi, kuin mitä se on nykyään, koska silloin (päätellen myös kellarissa olevista putkien halkaisijoista), kyseessä on ollut ns. vapaakiertoinen järjestelmä. Kuitenkin jossain vaiheessa (oma arvaukseni on että 70-80l.) on siirrytty Koksista öljyyn, jolloin myös patterit on vaihdettu. Jostain syystä väittäisin, että pattereiden pinta-alaa on pienennetty samalla (ehkäpä säästösyistä? Pienemmät patterit maksavat vähemmän ja öljyllä saa aika pienellä kulutuksen lisäyksellä +10-20 astetta veteen lisää lämpöä.). Tämä olisi pitänyt ymmärtää jo syksyllä kun mietimme Maalämpöön siirtymistä, että koska edellisellä omistajalla oli öljykattilan päällä oleva shuntti käännetty 65 asteeseen, sekä ”tästä mä sit käännän vähän lämpöä kun tulee kylmä” kommentista päätellä, että pattereissa kiertää kohtuu kuuma vesi. Mutta asiaan kun ei ollut silloin riittävän perehtynyt, jotta olisi tämän ymmärtänyt, eikä kukaan mukaan asiasta mitään kommentoinut. Eli siis käytännössä, mikäli haluamme, ettei ensi talvena ole kylmä tai jotta MLP:n sähkönkulutus ei olisi niin suuri, kuin mitä se oli tuon 2vk -20asteen jakson aikana, pitää nyt kesällä vaihtaa pattereita isompiin.

26.12.2014 (Perjantai): Patterit tuli vaihdettua keväällä lämmityskauden päättyttyä. Koko kesän MLP oli lämpökäyrällä +31 astetta (kosteiden tilojen lattialämmityksen takia, minimilämmöksi on asetettu +28 astetta, joten MLP teki koko ajan +28 asteista lämmitysvettä). Nyt syksyn tulessa lämpökäyrä sai pysyä tuossa 31asteessa, mutta eilen kun ulkona oli -13astetta, nostin käyrää yhdellä asteella, sekä lisäsin -5 käyränkorjauslukemaan yhden asteen (eli -5 molemminpuolin tehdään hieman normaalikäyrää kuumempaa vettä). Aiemmin muokkasin myös 0 käyränkorjauslukemaa +1asteella.

Eli nyt MLP on toiminut oikein mallikkaasti vrt. viime vuoden ongelmatilanteeseen, jolloin pattereissa ei riittänyt tehot. Tosin kylmiä kelejä on ollut vasta pari päivää ja tänäänkin lämpötila nousi takaisin n.-1 asteeseen. Joten odottelemme yhä ns. tulikoetta 🙂

Päivitin myös huoltokirjasta nuo kulutuslukemat sivun yläreunan taulukkoon.

1.1.2015 (Torstai): Nyt kun vuoden luvut on kasassa on aika tehdä hieman analyysiä:

  1. Käyttövesi lämpiää ”ilmaiseksi” pakkaskaudella, jonka huomaa MLP:n pienempänä käyttövesikäyttöaikana vaikka vedenkulutus ei ole laskenut esim. kesän ~50h/kk vs. talven ~25h/kk
  2. Patterivaihdoksen jälkeen käyntiaika on laskenut Helmikuu (374hr) vs. Joulukuu (339hr) (nämä kuukaudet olivat lämpötiloiltaan kohtuu samat, molemissa oli pitempi korkeampi pakkasjakso, ja muuten kohtuu lämmintä). Patteriremppa näkyy vain hieman sähkönkulutuksessa, mutta eniten se tuntuu sisällä, sillä vaikka ulkona oli -20astetta ei se sisällä tuntunut missään ja MLP:ssä oli vielä varaa (jota ei ollut helmikuussa, jolloin pumppu kävi täysillä).
  3. Kokonaiskulutus MLP:llä oli n.5500 kWh (42%) (eli n.2,3kWh / käyttötunti). Yleisähköä kului siis n.6600 kWh, joka sekin lienee normaalia.

Korjasin myös ylläolevaa taulukkoa (2014) lisätyillä luvuilla.

Kannattiko MLP:n siirtyminen? Lasketaanpa: Öljy olisi maksanut meille n.3850€ / vuosi, sähköä kuluu 5500kWh (MLP:lle) (10,93cent/kWh +2,5€/kk (42% osuus kk-maksuista)) eli 631,13€. Mielestäni tämä 3220€/vuosi, on kohtuu hyvä säästö!

MLP maksoi 25 100€ – 4000€ kotitalousvähennys + 4000€ patteriremonttiin + huoltokustannusvara 10% 2500€ = 27600€ / 3220€ => 8,57vuotta. (Tähän voisi vielä laske lattialämmitykset, mutta ne eivät ole niinkään riippuvaisia MLP:stä vaan olisi pitänyt tehdä jokatapauksessa).

Ylläolevaan pitää huomioida se, että patteriremontti olisi ollut edessä jokatapauksessa öljyn säästämiseksi (joka myös tosiaan laskisi öljynkulutusta, joten se on parempi jättää ylläolevaan laskelmaan). Öljypuolella meidän olisi pitänyt uusia kattila ja poltin parin vuoden aikataululla joka tapauksessa, josta olisi koitunut ylimääräinen 8000-10000€ (yhdistelmäkattila + varaaja + poltin + työt). Joten todellinen kuolletusaika MLP:lle on lähempänä 5 vuotta kuin 8 vuotta (ottaen huomioon myös hyötysuhteen paranemisen + patteriremontin).

8.6.2015 (Maanantai): Pumppu käy ja kukkuu (*koputtaa puuta*), vuodesta 2015 on kulunut ensimmäiset 5kk ja MLP on syönyt sähköä yhteensä 3137 kWh (talon kokonaiskulutus 6550 kWh tähän asti), laskin tässä, että tänä vuonna MLP kuluttanee n.1000kWh enemmän kuin viime vuonna. Tämän uskoisin selittyvän sillä, että perheessämme on vakituisesti majaillut 6hlö, joten lämpimän veden kulutus on kasvanut. En tiedä oliko myös sillä vaikutusta asiaan, että sain lattialämmityksen shuntin säädettyä toimimaan oikein, joten lämmitykseen on tainnut kulua myös hieman enemmän. Täytyy katsoa, josko tuota lattialämmön lämpökäyrää voisi ensi syksyn/talven aikana hilata yhtään alaspäin. Yritän tässä saada aikaiseksi nuo vuoden tähän asti kerätyt lukemat.

16.1.2016 (Lauantai): Pumppu käy ja kukkuu (*koputtaa puuta*)! Vuosi 2015 takana ja vuosi 2016 alkoi pakkasilla. Sähkön kulutus oli hyvin pitkälti samaa luokkaa kuin viime vuonna, MLP kulutti hieman enemmän 5650 kWh, kun se viime vuonna oli 5500kWh. Rahaa viime vuonna kului MLP:hen 546€.

Blogin puolelta lainattua: Jos öljyä meillä olisi palanut se n.4000l => 2950€ (jos olisin tilannut koko litramäärän tänään – Teboilin sivuilta katsottuna). Sähköä MLP kulutti sen 5650kWh, joka nykyisellä sähkösopimuksella (4,48cent/kWh) tarkoittaa (sis. verot ja siirrot [5,1837cent/kWh]) 546€ (tasan), eli säästöä tänä vuonna syntyi ~2400€ maalämmöllä. Viime vuonna kertymää oli n.3800€ ja siihen kun laskee vielä 4600€ kotitalousvähennyksen, niin kuolletettavaa MLP urakasta on jäljellä 10 200€ (eli vielä n.4v nykyisillä energiahinnoilla).

Nyt tammikuun kovilla pakkasilla (yli -20 astetta), huomaa pumpun alimitoituksen, koska se tarvitsee käymiseen sähkövastusta. Patteriremontin jälkeen sähkövastuksen mukaantulo on laskenut (tai noussut, miten sen nyt sanoisi – anyway sitä tarvitaan vähemmän) ja kovilla pakkasilla oli vasta ensimmäistä vastusta käytetty (tosin sitä oli käytetty ~30h). Kunhan remonttimme tästä etenee, niin toivottavasti se näkyy näissä lukemissa myös. Eli kun saadaan takka ja kylmät sivuvintit eristettyä, sekä sisäseinille lisäeristys. Sähkövastuksen käytöstä huolimatta tuo MLP on kyllä oiva vekotin ja tosiaan tällä menolla se on maksanut itsensä takaisin n.4v päästä – mikä itsessään on valtavan hienoa, että jokin sijoitus taloon kattaa omat kulunsa näinkin lyhyessä ajassa.

30.1.2017 (Maanantai): Pumppu käy ja kukkuu (*koputtaa puuta*)! Vuosi 2016 takana. Sähkönkulutus jonkin verran suurempi kuin edellisenä vuonna 6253kWh, eli n.700kWh enemmän kuin viime vuonna. Rahassa se tarkoittaa 605€ vuodelle 2016.

Blogin puolelta lainattua: Jos öljyä meillä olisi palanut se n.4000l => 3500€ (jos olisin tilannut koko litramäärän 22.1.2017 – Teboilin sivuilta katsottuna). Sähköä MLP kulutti 5635kWh, joka nykyisellä sähkösopimuksella (4,48cent/kWh) tarkoittaa (sis. + verot ja siirrot [5,1837cent/kWh]) 605€, eli säästöä tänä vuonna syntyi ~2895€ maalämmöllä. Vuoteen 2016 mennessä säästökertymä on n. 11 025€, niin kuolletettavaa MLP urakasta on jäljellä 11 180€ (huomioiden vuosi 2016 2894€ säästö) (eli vielä n.3,8v nykyisillä energian hinnoilla).

Tein myös graafin kaikista kolmesta vuodesta, josta näkyy kohtuu selvästi, että Tammikuu ja Helmikuu aiheuttivat ylimäärisen n.700kWh piikin vuoden sähkönkulutukseen.

5.1.2018 (Perjantai): Pumppu käy ja kukkuu (*koputtaa puuta*)! Vuosi 2017 takana. Sähkönkulutus jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna 5786kWh. Rahassa se tarkoittaa 544€ vuodelle 2017.

Blogin puolelta lainattua: Jos öljyä meillä olisi palanut se n.4000l => 3700€ (jos olisin tilannut koko litramäärän 1.1.2017 – Teboilin sivuilta katsottuna). Sähköä MLP kulutti 5786kWh, joka nykyisellä sähkösopimuksella (4,17cent/kWh) tarkoittaa (sis. + verot ja siirrot [5,22372cent/kWh]) 544€, eli säästöä tänä vuonna syntyi ~2895€ maalämmöllä. Vuoteen 2016 mennessä säästökertymä on n. 14 181€, niin kuolletettavaa MLP urakasta on jäljellä 8 024€ (eli vielä n.2,75v nykyisillä energian hinnoilla).

Päivitys graafiin, sisältäen uuden vuoden.

2.1.2021 (Lauantai): Maalämpö on nyt meidän talossa hyrissyt kellarissa onnellisesti vuodesta 2013. Tänä vuonan myös kustannukset öljyyn nähden ohittivat käännöspisteen, eli kesästä eteenpäin maalämpö on tuottanut lämpöä halvemmalla kuin jos oltaisiin jatkettu öljyn kanssa, eli juna kääntyi vihdoin!

Kerran on koko aikana lisätty viinaa piiriin, samalla kun asennettiin maakylmäpuhaltimet vintin makuuhuoneisiin. Silloin tällöin mutasihtejä on puhdistettu, mutta siinäpä tuo huolto on pitkälti ollut. Meillä tulee käyttötunteja jonkin verran koneelle, en tiedä onko vähän turhan alimitoitettu tähän kohteeseen:

  • Lämpöpumppu 19 639 hr
  • Lisälämpö 82 hr
  • Lisälämpö 53 hr
  • Käyttövesi 2 794 hr

Pumppu käy siis n.226hr / kk, eli n. 7,5hr päivä. Mikä tarkoittanee, että jossain kohtaa alkaa kiertovesipumput tai kompressori kolisemaan, mutta sittenpähän vaihdetaan uusiin osiin.

Yhä sitä mieltä että vaihto maalämpöön oli täysin oikea päätös aikoinaan kun öljy kipattiin pois talosta. Maalämpö on huoleton ja helppo tapa lämmittää taloa.

Jos öljyä meillä olisi palanut se n.4000l => 3 498€ (jos olisin tilannut koko litramäärän 1.1.2018 – Teboilin sivuilta katsottuna). Sähköä MLP kulutti n.5950kWh, joka nykyisellä sähkösopimuksella (4,98cent/kWh) tarkoittaa (sis. + verot ja siirrot [5,25372cent/kWh]) 608€, eli säästöä tänä vuonna syntyi ~2889€ maalämmöllä.

Blogin puolelta lainattua

1.1.2022 (Lauantai): Maalämpö on nyt meidän talossa hyrissyt kellarissa onnellisesti vuodesta 2013. Maalämmön kustannukset tuli kuitattua säästöllä öljylämmitykseen jo viime vuonna, tämän vuoden hyvä sähkösopimus ja korkeahko öljynhinta vauhditti junan matkaa, siten että ollaan jo yli 5000 euroa voiton puolella 🙂 Jos semmoisia haluaa laskea.

Mutasihdit pitäisi taas varmaan käydä läpi kun ei ole hetkeen puhdistettu, mutta pitää odottaa kesään, että tarkenee ulkona sen tehdä. Meillä tulee käyttötunteja jonkin verran koneelle, en tiedä onko vähän turhan alimitoitettu tähän kohteeseen:

  • Lämpöpumppu 22 076 hr (muutos +2437 hr)
  • Lisälämpö 90 hr (muutos +8 hr)
  • Lisälämpö 60 hr (muutos +7 hr)
  • Käyttövesi 3 269 hr (muutos +475 hr)

Pumppu käy siis n.242,67hr / kk, eli n. 7,98hr päivä. Hienoinen puoli tuntia / vrk lisää vrt viime vuoteen. Tänä vuonna tosin kylmät pakkaset alkoivat jo joulukuussa, joka saattaa vähän selittää kasvanutta tuntimäärää, sekä suurempi vedenkulutus tänä vuonna (lämpimän veden teko).

Yhä sitä mieltä että vaihto maalämpöön oli täysin oikea päätös aikoinaan kun öljy kipattiin pois talosta. Maalämpö on huoleton ja helppo tapa lämmittää taloa.

Jos öljyä meillä olisi palanut se n.4000l => 4 586,40€ (jos olisin tilannut koko litramäärän 1.1.2021 – Teboilin sivuilta katsottuna). Sähköä MLP kulutti n.6500kWh, joka nykyisellä sähkösopimuksella (4,94cent/kWh) tarkoittaa (sis. + verot ja siirrot [4,9737cent/kWh]) 647€, eli säästöä tänä vuonna syntyi ~3939€ maalämmöllä.

Blogin puolelta lainattua

xx.xx.2023 (xxx):

13 thoughts on “Maalämpö ja käyttökokemuksia

  1. Moikka, Mielenkiintoinen blogi teillä 🙂 Meillä myös rintamamiestalo, jota remontoidaan pikkuhiljaa. Asensimme myös itse maalämmön (Thermian) nyt tänä syksynä ja ihmettelen suuresti tuota, että teillä Thermia käyttää tuota lisälämpöä jo noin alhaisissa pakkasasteissa. Olen koettanut lukea, että minkä kokoinen pumppu teille asennettiin, mutta en löydä? Meillä on Thermia G3 10 kw ja 220 m porakaivo talo myöskin lisäeristämätön, ulkomitat 9×11 eikä meillä lähde lisälämpö päälle vasta kuin lähempänä -20 astetta. Tosin alussa jouduin laittamaan myöskin kiertovesipumput isommalle, jotta lämpö riittää. Käydää nostin myös siten, että -5,0, +5 arvot on nyt 1,2,3, jolloin meidän talo vastaa nopeammin ulkona tapahtuviin lämmönmuutoksiin, eikä pääse kylmä tulemaan. Näillä asetuksilla olen saanut laskettua vastaavasti huonelämpötilaa koneelta. Tosin kovilla pakkasilla sitäkin oli nostettava, mutta täytyy tänään käydä taas pudottamassa kun keli on lauhtunut.

    Terkuin Katja

    1. Hei Katja, Tuo onkin mielenkiintoista, kuinka paljon teillä on lämmitettäviä neliöitä? Entä minkälaiset radiaattorit teillä on (yksilevyisiä vai uudempia konvektioritilöillä)?

      Meillä tosiaan on lämmitettävää alkaa rehellisyyden nimissä n.210-220m2 (kolme kerrosta, kellarista n.80%, koko keskikerros ja joku 60-70% vintistä). Meidän radiaattorit ovat kohtuu vanhoja ja puolet ovat yksilehtisiä ja pienehköjä tilan kokoon nähden).

      Joten veikkaan tuon suuren kulutuksen johtuvan siitä, että lämmitämme taloa lämpökäyrällä 41 ja menoveden maksimi on 60astetta, joten pumpun on pakko mennä lisävastuksille kun ulkona pakkanen nousee. Valitettavaa tosin on se, ettei noista pattereista lähde riittävästi tehoa kylmällä vedellä (alle 45 astetta), joten jotta niistä saa lämpöä tupaan tarvii veden olla ”liian kuumaa” maalämmölle.

      Tälläiseen tulokseen tulin analyysissäni 🙂 Eli tarkoittanee sitä, että ensi viikolla puhalletaan yläpohjaan selluvillaa (nykyisen 125mm kutterinlastujen päälle), sekä kesällä tullaan varmaan vaihtamaan noista yksilehtisistä pattereista osa uusiksi ns. matalalämpöradiaattoreiksi (eli siis käytännössä kaksi lehteä + konvektioritilät), jolloin niistä pitäisi saada enemmän tehoa kylmemmällä vedellä, joten MLP:n ei tarvitsisi mennä vastuksille vettä kuumentaessaan.

      Meillä myös on tunkattu tuonne -5 käyrään pari pykälää lisää, ja nyt kun lauhtui näyttää siltä, että 0 voisi myös hieman korottaa.

      Onnea ja kärsivällisyyttä teille remontissa! Ja kiitos paljon ensimmäisestä oikeasta kommentistamme 🙂 Ja tervetuloa uudestaan.

  2. Juu, tämä maalämpö on kyllä kaikenkaikkiaan tosi mielenkiintoinen. Ensinnäkin haastavaa oli sen pumpun määrittely tarjousvaiheessa ja eri kandidaattien pumppujen erojen havainnointi. Meillä on lämmintä noin 250 neliötä. Puolet alakerrasta on kokonaan lämmintä lattialämmöllä ja puolet puolilämmintä pattereilla. Meillä on vanhat patterit, mutta ne ovat silti kaksi levyiset matalalämpöpatterit kuitenkin. Ongelmia meillä oli alussa hurjasti sen kanssa, että järjestelmään kertyi ilmaa eikä yläkerrassa kiertänyt vesi kunnolla. Vaihdettiin patterikierron venttiili niin johan alkoi järjestelmässä paineet pysymään ja homma toimimaan paremmin.

    Teillä on tosi kiva blogi ja todellakin tulen uudestaan 🙂

    Kerrotko vielä, että minkä kokoiseen Thermiaan päädyitte?

    1. Hei, hetken jo kuvittelin, että olisin sen johonkin kirjoittanut, mutta en näköjään ollut – eli meillä on myös 10kW pumppu.

      Teillä on melkeimpä vastaava määrä lämmitettävää alaa, kuin meillä, joten on kyllä hieman outoa tuo meidän lisälämmön käyttö tuohon verrattuna. Mille lämpökäyrälle teidän pumppu on säädetty?

      Kiitosta vaan!

  3. Moikka, ok! On kyllä tosiaan mielenkiintoista, miten aikaisin lisälämpö lähtee päälle! Meillä se on päällä vain tosiaan pakkaspiikkeinä, kuten se mitoitusvaiheessa suunniteltiinkin. Luojan kiitos siinä onnistuttiin 🙂 jos olisimme valinneet 13 kw pumpun niin tällöin olisi tarvittu 2 reikää ja kulut olisi noussut hurjasti.
    En nyt hoksannut mitä tarkoitit tuolla kysymyksellä lämpökäyrästä? Me nostettiin sitä lineaarisesti tehdaskäyrään nähden ja nyt lämpöä riittää paremmin ja talo on tasaisemmin lämmin vaikka ulkolämpötila seilaa.

    1. Hei, Lämpökäyrällä tarkoitan juurikin sitä lineaarista käyrää joka määrittelee ”menoveden” lämpötilan suhteessa ulkolämpötilaan. Tuohon lämpökäyrään tehdään noita muokkauksia juurikin noilla -5, 0, +5 muutoksilla, sekä itse lämpökäyrää voi säätää +/-. Eli MLP:n valikoista se löytyy siitä päävalikosta, jossa on ”lämpökäyrä”, ”käyttöaika”, ”lämpötilat” ja jotain muuta. Eli kun valitsee tuon lämpökäyrä valikon, pääsee näkemään mikä on tuo lämpökäyrä (jotain astetta), sekä tekemään nuo korjaukset -5, 0 ja +5 kohdille ko. lämpökäyrää.

      Meillä tuo lämpökäyrä on tällä hetkellä +40 (kun ulkona on noinkin leutoa). Muistaakseni tuo ”huonelämpötilan” säätö vaikuttaa +/- 3 astetta lämpökäyrään. Eli jos huonelämpötila pumpun näytöllä on asetettu +21 ja lämpökäyrä on +40 niin se on oikeastikkin +40, jos taas huonelämpötila on +20, niin lämpökäyrä on oikeasti +37 ja jos huonelämpötila on +22 niin lämpökäyrä on oikeasti +43(jne….).

      Eli tuo lämpökäyrä kertoo paljon siitä minkä lämpöinen vesi riittää lämmittämään taloa. Meillä kovilla pakkasilla oltiin tosiaan käyrällä +41, sekä menoveden maksimiarvo säädetty 60asteeseen, joten verkossa kiersi -20asteen pakkasella 60 asteinen vesi, jonka lämmittäminen tapahtui isolta osin vastuksilla. Enkä osaa sanoa, olisiko isompi pumppu auttanut tilannetta, ehkä se olisi käydessään voinut pitää veden helpommin yli 50asteisena, mutta sen veden lämpötila ei olisi silti riittänyt lämmittämään itse taloa. Joten meillä ongelma on liian pienitehoiset lämpöpatterit, joita on ennen öljyllä lämmitetty erittäin kuumana. Eli jotta me pääsemme eroon lisälämmöstä pitäisi alkaa vaihtamaan noita yksilehtisiä radiaattoreita isommiksi 🙁

      Ja olet oikeassa tuon 13kW pumpun suhteen, se tosiaan olisi tarvinnut kaksi reikää, ja kun reijän poraaminen maksaa sen 35-45€/m, niin kallista huvia olisi tullut… Tosin meillä on muutenkin kaksi reikää (ylimääräiset 30m, jotka urakoitsija kuittasi ilman lisälaskua (siksi voinkin hyvin suositella meidän urakoitsijaa jos, joku Turun seudulla suunnittelee maalämpöön siirtymistä)), josta taisinkin kirjoittaa johonkin noista MLP:n blogipostauksista.

  4. Terve

    Kirjoitit että ylimääräinen varaaja jäi pois, tarkoittaako tuo että pumppu, työntää lämpöä suoraan patteriverkkoon eikä pumpun jälkeen ole asennettu puskurivaraajaa ollenkaan? Käsittääkseni tuo puskurivaraaja on pakollinen patteriverkoston kanssa puljatessa. Tutullani meni pumppu 5v vaihtokuntoon kun säädöt oli siten että pumppu kävi jatkuvasti lyhyitä käyntijaksoja.

    1. Hei Jarkko, Mukava nähdä, että joku on käväissyt lukaisemasssa sepustuksiani 🙂
      Eli tuo ”ylimääräinen varaaja” joka jäi pois on ns. Duo-malli Thermialta. Eli heillä on kaksi pönttöä toisessa on 180L varaaja kiinni samassa tornissa kuin itse kompura ja muu elektroniikka, sekä toinen setti (matalampi) jossa MLP on oma torninsa ilman varaajaa ja käyttövettä varten oma 300L pömpelinsä. Meille piti alunperin tulla tuo Duo-malli ”erillisellä varaajalla”, mutta se jätettiin pois tilan ahtauden vuoksi ja vaihdettiin ”normimalliin” jossa varaaja ja MLP on samassa tornissa.
      Puskurivaraaja (~200L) talon lämmitystä on yhä mukana paketissa, juurikin tasaamaan käyntiä ja lämmönvaihtelua lämmitysjärjestelmässä.
      Täältä näkee hieman kuvia MLP-paketista: http://www.heinonen.in/remppa/2013/09/maalampo-vaihe-6-kolme-kovaa-pta-pumpun-ponttojen-ja-putkien-asennus/

  5. Kiitos paljon näistä sinun kattavista kirjoituksista maalämmön hankintaan liittyen. Täytyy vielä nuo sinun muut kirjoitukset aiheesta lukea. Olen nimittäin harkinnut tänne Kauniaisiin maalämpöä uudeksi lämmitysjärjestelmäksi. Paljon on toki mietittävää koska investointi on kallis ja järjestelmästä en vielä paljon tiedä. Kaivoporauksen osalta olen ymmärtänyt, että hintaa voi olla vaikeaa etukäteen määrittää koska ei tiedä kuinka syvälle joudutaan poraamaan? Ilmeisesti teidän urakoitsijalla oli metriä kohden annettu jo hinta tietoon? Löysin yhden yrityksen sivut joten voisin soitella ja kysyä myös miten he määrittelevät kaivoporauksen hinnan.

    1. ”Kuinka syvälle porataan”, vastauksena; reiän syvyys määritellään tarjousvaiheessa, eli riippuen maalämpöpumpun koosta (kilowateista), joka määritellään lämmöntarpeesta, mikä määrittää minimi kaivon syvyyden, eli tuo on varmasti ennakkoon tiedossa oleva tavoitesyvyys.

      Pitempää sepustusta alla: Yleensä se ”tuntematon osuus” on se, että kuinka syvältä kallio löytyy, koska maanpinnan ja kalliopinnan väli pitää tehdä teräsputekella (jotta muta/savi/hiekka yms… ei valu ja täytä kaivoa (tai vaikka pintavesikään). Tämä on se mitä on mahdoton arvioida. Yleensä noissa tarjouksissa on mukana joku X-metriä teräsputkea ja jos kallio on syvemmällä niin sitten siitä tarvitsee maksaa lisää. Tämä ei ole ole se kallein homma kuitenkaan, joten sitä ei kannata pelätä. Jos lähistöllä on joku porannut tai näkee jostain missä kallio saattaisi olla, voi yhdessä urakoitsijan / tarjouksen tekijän kanssa arvioida tarvittavaa putken määrää ja sopia selkeästi mitä lisä maksaa jotta ei tule yllätyksiä. Paras tilanne on se, että pystyy näkemään kalliota jossain päin omaa pihaa tai naapurin pihaa mistä pystyy arvioimaan syvyyttä kallioon maanpinnalta.

      Muistaakseni hinta laskettiin siten, että sovittiin että porataan 200m kaivoa. Meillä kävi tosin pieni onnettomuus ensimmäisen reiän kohdalla, kun löytyi ”hajonnutta kalliota” joka hajotti poran pään. Urakoitsija päätti että porataan toinen ja tehdään siitä riittävän syvä jotta saavutetaan sovittu syvyys. Saariston Kaivonporaus ei todennäköisesti ole edullisin, mutta ainakin kaverit ovat reiluja ja asiantuntevia, eli uskoisin että heidän kanssaan pääsee kyllä tilanteessa kuin tilanteessa sopuun.

      Omasta, täysin ei ammattimielipiteenä, poraisin syvemmän kaivon kuin mitä tarvitaan, koska se kuoppa pitäisi olla käyttökunnossa ainakin 100 vuotta. Joten tuon kanssa en tässä kohtaa säästäisi. Syvempi kaivo tarjoaa lämpöä kovassakin talvessa. Pumput myös tyypillisesti ”alimitoitetaan”, eli kovat pakkaset hoituvat sähkövastusten auttamana. Jos saisin nyt jälkiviisaana muuttaa, niin olisi ottanut ylimitoitetun pumpun TAI olisin jotenkin sovittanut erillisvaraajan, koska lämmin vesi ei aina tahdo riittää 5-henkisessä perheessä missä lapset tyhjentävät varaajan hetkessä 😀 Toki maalämpö tekee uutta vettä puolessa tunnissa, joten ei sitä kauaa joudu odottamaan 🙂

      Voin suositella esteettä maalämpöä, helppo ja huoleton.

Vastaa käyttäjälle Tuomas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *